|
|
Post by jAni on Mar 16, 2006 14:33:19 GMT 2
Mitäs mieltä nettiporukka on nykyisistä pareista. Onko parit parhaat mahdolliset Suomen arvokisamenestystä ajatellen? Vai pitäisikö parit jakaa sen mukaan paljonko kukin treenaa? Vai siten, että saadaan mahdollisimman monta tasaista jengiä?
Itselläni ei pitäisi olla valitettavaa ainakaan arvokisojen kohdalta, mutta silti en jaksa uskoa että nykyiset parit ovat parhaat mahdolliset. Koska meillä ei ole valmentajaa maajoukkuetta varten, meidän pitäisi itse kokeilla eri yhdistelmiä ja etsiä pelaajat, joiden pelityylit tukisivat toisiaan.
-Jani
|
|
Tika
Intermediate
Posts: 82
|
Post by Tika on Mar 17, 2006 13:48:07 GMT 2
Itse lukuisista parisuhteista (netin puolella) viisaantuneena ja edelleen ilman luotettavaa vakinaista suhdetta omaavana en voi olla kuin puuttumatta näin mielenkiintoiseen aiheeseen. En tiedä mitä viralliset parisuhdeasiantuntijat tästä sanoisi, mutta oma mielipiteeni on, että rakkattautta ensi silmäyksellä ei ole olemassakaan. Vaihtuvuus ja vieraissa käynti voisi olla piristävä ajatus ja sieltä voisi löytyä varmasti paremmin yhteensopivia seurakuntia. Välttämättä tätä yhtenäistä säveltä ei vaan löydetä ensiyrittämällä, vaan sen hiominen tietysti vaatii aikaa.
Mielestäni olisi parasta löytää juuri ne parhaat mahdolliset parit, jotta voisimme taistella paremmin kansainvälisellä tasolla ja jos joku pari nousee ylitse muiden, niin hyödyttää se varmasti muitakin, koska kyllä parempia vastaan pelatessa monesti itsekin kehittyy. Se, että yhteiset kemiat tuskin löytyy heti kun toisen kanssa astuu kentälle, vaan se vie varmasti oman aikansa. Reeneissä jos kokoajan vaihdellaan pareja niin ei siinä ehdi missään vaiheessa tottua siihen miten toinen pelaa ja se sotkee aika pahasti omaakin peliä. Itse olen vahvasti sen kannalla, että etsisi parhaat mahdolliset parit. Välimatkat eri pelaajien kesken saattavat olla välillä vaan hieman turhan pitkät, joten joutuu aina etsimään sen parin siitä omasta kaupungistaan. Siksi olen myös harkinnut, että jossain vaiheessa täältä tarvii mahdollisesti muuttaa etelämmäs, jotta kehittyy paremmin.
Uusien parien etsiminen on suotavaa, mutta se vie aikaa, jota meillä näin offseasonin aikana on tosin yllinkyllin. Se, että pääsisi vetämään koko reenit saman parin kanssa antaisi sentään jonkun moisen tuntuman toiseen ja parantaisi varmasti loppureeneistä pelin tasoa verrattuna siihen, että joka vaihossa taistelutoveri vaihtuu.
|
|
|
|
Post by jAni on Mar 17, 2006 23:46:16 GMT 2
Voisi olla hyvä asia tosiaan kokeilla sellaisia treenejä, joissa parit pysyisivät koko treenien ajan samoina. Itse olen myös kysellyt muiden kanssa pelatessa mihin he haluavat passeja ja yrittänyt vähän puhua taktiikastakin. Uskon että taktisilla asioilla, toisten neuvomisella ja hyvillä treeneillä on iso osa pelin kehittymiseen. Tosiasia kuitenkin on, että toisen pelitapaa ei opi kovin nopeasti ja on vaikea tietää mikä pari olisi paras (välttämättä me ei haluta vain yhtä tosi kovaa paria, mutta on kiva leikitellä ajatuksella että joku pari olisi selvästi parempi kuin muut).
Mäkin olen sitä mieltä, että pelaajille on eduksi päästä treenaamaan yhdessä usein. Tärkeää näyttäisi myös olevan että parilla on ainakin yhteensä kaikki osa-alueet kunnossa. Tarkoitan että hyvästä iskijästä ei ole hyötyä jos kukaan ei settaa sille ja nykyään myös toisinpäin: kahden puolustavankaan pelaajan ei pitäisi voittaa otteluita, jos he eivät pysty ratkaisemaan palloja.
|
|
|
|
Post by Matti P on Mar 18, 2006 11:58:51 GMT 2
Voisi olla hyvä asia tosiaan kokeilla sellaisia treenejä, joissa parit pysyisivät koko treenien ajan samoina. Itse olen myös kysellyt muiden kanssa pelatessa mihin he haluavat passeja ja yrittänyt vähän puhua taktiikastakin. Uskon että taktisilla asioilla, toisten neuvomisella ja hyvillä treeneillä on iso osa pelin kehittymiseen. Hyvät treenit tarpeeksi usein oman parin kanssa on ainakin mulle selkeesti isoin asia tuplissa kehittymisen kannalta. Pelien voittamiseen kisoissa taas vaikuttaa paitsi taidot ja pääkoppa niin myös taktiikka. Ainakin Oskun kanssa usein mietitään ennen peliä, että kumpaa koitetaan painostaa. Esim. jos vastustajista toinen on hyvä iskemään ja toinen settaamaan, kannattaa pakottaa hyvä settaaja ottamaan eka kosketus. Tää on hyvä pointti ja oon samaa mieltä. Kaksi parasta pelaajaa ei välttämättä muodosta parasta paria kovallakaan yhdessä treenaamisella. Ois mielenkiintoista pelata joskus vaikka yhdet kunnon treenit saman parin (ei oman parin) kanssa ja kattoa et miten alkaa sujumaan. Esim. Jani-Osku tai Jaska-Jukkis vois olla aika jänniä pareja. Ite haluisin ehkä eniten kokeilla Jannen tai Janin kanssa. Siksi olen myös harkinnut, että jossain vaiheessa täältä tarvii mahdollisesti muuttaa etelämmäs, jotta kehittyy paremmin. Tervetuloa vaan Turkuun asumaan, meillä onkin nelinpelissä Tikan mentävä aukko  MAtti |
|
|
|
Post by jAni on Mar 18, 2006 17:55:59 GMT 2
Hyvät treenit tarpeeksi usein oman parin kanssa on ainakin mulle selkeesti isoin asia tuplissa kehittymisen kannalta. Samaa mieltä, vaikka sitä luulee pelaavansa oman parin kanssa hyvin yhteen, niin aina on kuitenkin parannettavaa. Loistava neuvo! Luulen että tuo on parempi vaihtoehto huipputasolla kuin heikomman nostajan painostus. Itse pakottaisin ensimmäisen kosketuksen vielä reunan puoleisella jalalle, jolloin passin joutuu nostamaan oman pään yli ja pidemmän matkan. En tiedä miten suuri vaikutus sillä on, mutta luulen että näin hyökkäys ei pääse niin hyvin kontrolloituun linjassa tuleviin nostoihin. Matin kommenteista voisi tehdä äkkiseltään sellaisen päätelmän, että treenattais omien parien kanssa usein, mutta joskus kun vaihdetaan pareja niin vaihdetaan pysyvästi koko treenien ajaksi. Se että pari vaihtuu koko ajan ei palvele oikeestaan ketään. Siten toki voitot ja peliminuutit jakautuvat tasaisemmin kuin samoilla pareilla pelattaessa. Jukkis ehdotti viime treeneissä että voitais pelata 21:een siten että jokaisesta pallosta saa pisteen. Tämä tasoittais hyvin treeniaikoja kaikille samoiksi. Itse olisin valmis kokeilemaan tätä ja kiinteitä pareja aina kun mahdollista. |
|
|
|
Post by zidane on Mar 20, 2006 10:39:09 GMT 2
Kaikille on parasta pelata esim. Tuken kanssa. Vois seuraavissa kisoissa kokeilla vaikkapa seuraavia yhdistelmiä. Matti - Tuke, Jani - Tuke, Jukkis - Tuke jne. Varjopuolena on tietysti se, että silloin Tuke voittaa joka tapauksessa.  No ei, oikeesti parien vaihdot piristää aina. Noita tosipelejä on vaan kauden aikana niin perhanan vähän, että jos joku pari säilyy ennallaan tollasessa parinvaihtoruljanssissa, niin se on kyllä todennäkösesti aika vahvoilla... Mä kannatan ideaa, että treeneissä (ainakin joskus) muodostetaan parit, jotka pidetään koko ajan. |
|
